torstai 19. helmikuuta 2015

Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kriisi


Suomalainen korkeakoulujärjestelmä on kriisissä. Vanhat rakenteet tulee kyseenalaistaa. On aika uudistua.

Jokin aika sitten matkasin bussissa takaisin kohti Helsinkiä. Facebook-viestieni joukossa oli linkki artikkeliin, jossa amerikkalainen kirjoittaja piti ilmaista koulutusta jopa ihmisoikeutena. Viestin lähettäjälle kerroin olevani bussissa ja totesin maanteitä ja koulutietä vertaillen, että Suomen teillä saa ihan kuka tahansa liikkua vapaasti ja jopa ilmaiseksi, mutta jostain syystä bussikuski vaati minulta maksua ennen kyytiin pääsemistä.

Uusin teknologia mahdollistaa sen, että oppia voi tarjota käsittämättömän suurille massoille yhtäaikaisesti, ilmaiseksi ja hämmentävän laadukkaasti. Avoimet verkkosisällöt, uudenlainen yhteisöllisyys, vertaisoppiminen ja jakaminen ovat uusi tapa toimia ja osa tulevaisuuden opin valtateitä. Tekniikan ansiosta kuka tahansa voi ”kävellä opintiellä” ilmaiseksi.

Suomalainen korkeakoulujärjestelmä ajautuu kilpailuun maailman parhaiden yliopistojen kanssa. Moni suomalainen valitsee jo nyt avoimen, ilmaisen ja maailman parhaan yliopiston. Suomessa avoin opetus on pääsääntöisesti maksullista. Globaalissa kisassa pärjätäksemme suomalaisen korkeakoulun on tarjottava avoin verkko-opetus ilmaiseksi.

Linja-auto vertauskuvaani viitaten, kaikki ei kuitenkaan ole kaikille kaikkialla ilmaista. Median murros tarjoaa meille hyviä oppitunteja. Median on täytynyt löytää keinot kilpailla avointa ja ilmaista vastaan. Lisäksi kaupallisen median kilpailumahdollisuuksista ja julkisen palvelun roolista käydään jatkuvaa keskustelua. Korkeakouluille tulee luoda nettiaikakauteen sopiva liiketoimintamalli ja yksityisen ja julkisen rooleista tulee myös korkeakoulutuksen yhteydessä keskustella.

Fyysinen koululuokka ja siihen liittyvä hierarkkinen koulujärjestelmä on rakenne ja jäänne, joka toimi teollisella aikakaudella tehtaan ja kyläkaupan vieressä, mutta ei enää toimi tietoyhteiskunnan aikakautena. Kivijalkakoulun tarve tulee arvioida suhteessa netin mahdollisuuksiin. Monen koulun hallituksessa istuu paikallispoliitikko, jonka nettitalouden ymmärrys on vähäistä ja ensisijainen pätemistarve kohdistuu fyysiseen rakentamiseen. Uudistuminen vaatii koulujemme johtamisjärjestelmän uudistamista.

Iso haaste on kyetä opettamaan asioita välineen kautta. Nyt usein opetamme esim. markkinointia, asiakashallintaa, toiminnanohjausta jne. ilman ohjelmistoja. Tilanne on hiukan sama kuin jos ajokortin saisi pelkällä teoriaosuuden suorittamisella. Uudistaminen vaatii investointien kohdentamista uusiin työvälineisiin, ohjelmistoihin ja opettajien koulutukseen.

On aika tunnustaa, että koulujärjestelmässämme on keskeisiä valuvikoja. On aika luoda Suomeen nettiaikakauden korkeakoulujärjestelmä.